sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Whoa, back up there Columbo!

Perjantai-iltapäivä vietettiin Vuorelan Lotan koulutuksessa VAUn hallilla. Sinne on sitten viime käynnin tullut keinonurmi, joten hyvillä mielillä saattoi ilmoittautua. Radoista siellä nyt harvoin saa mitään huippumielenkiintoisia ja hauskoja kun halli on niin kamalan kapea, mutta hyvin pärjättiin.

Kipen kanssa meni ihan kivasti. Se vaan veti itsensä jo ekalla kierroksella aivan piippuun, ärsyttäviä nämä helteet. Mutta eipä oikeastaan mitään ihmeempiä, kiva treeni. Maanantaina muuten päästään taas, melkoista luksusta!

Lauantaina pidettiin täysi lepopäivä. Ja nyt on kuulkaas pihallani aita! Ihan rennosti en vaan voi antaa koirien siellä oleskella, välillä pitää vähän vahtia ettei Kirva kaiva koko pihaa auki.

Tänään oltiin lepäilty tarpeeksi joten lähdettiin Janakkalaan kisoihin. Ekalla radalla kävikin aika hassusti. Jätin Kirvan, se nousi, laitoin sen uudestaan istumaan ja lähdin. Kutsuin radalle, eka rima tippui. Radan jälkeen Tommi sanoi että kannattaa ensi radalla jättää sitten vähän kauemmas, koska oli nyt varastanut vähän eteenpäin ja lähtenyt siitä sitten hyppäämään. Minä kun olin taas ihan siinä uskossa että Kippe olisi kiltisti odotellut, koska aina se istuu kun katson sitä. Tuli siellä sitten vielä toinenkin rima. Muuten rata oli tosi sujuva, mutta alun kolme estettä olivat silkkaa rumuutta kun en onnistunut kääntämään Kirvaa kakkoselle. Ja kyllähän se loppukurvikin vielä valui.

Toisella radallakin tuli lähtöhämminkiä, kun minulta meni jotenkin tuomarin lähtölupa ohi, ja istutin Kirvaa sitten aika kauan kun en ollut varma saadaanko lähteä vai ei. Varmistin asian kysymällä ja siirryin kakkosen taakse, ihan hyvin Kirva tämän ajan kuitenkin pysyi. Ekat 7 estettä meni oikein mainiosti suunnitelmien mukaan, mutta sen jälkeen ei menty montaakaan oikeassa järjestyksessä. Aivan älytöntä sähläystä, mutta joskus nyt vaan käy näin.

Ekan radan Masan kuulutus: "Nyt on muuten aivan varma että tämä on Raita-ahon koiria!". Ja olihan se. Oli hauskaa kyllä kun Kirva sai kilpailla äiskän ja iskän kanssa samoissa kisoissa.
(Kylläpäs tuollaiset ahoon loppuvat sukunimet nyt tuottavatkin oikeinkirjoitusongelmia. Aina kun kritisioin Halla-ahoakin niin meinaa lipsahtaa tuo jälkimmäinen osa isolla alkukirjaimella.)

torstai 28. heinäkuuta 2011

Let's see if we can save this young lady's life, despite Johnny Weissmüller

Aamulla (=päivällä) käytiin tuossa urheiluopistolla lenkkeilemässä, koska siellä taitaa olla lähin paikka uittaa koiria. Luulisin ainakin, turhan kehnosti vielä tunnen näitä seutuja. Ei kierretty meidän normaalia lenkkiä, vaan poikettiin vähän poluilta ja mentiin niin että takaisin tullessakin pääsivät pojat vielä pulahtamaan.

Iltapäivällä innostuin lähtemään hallille, hain kotoa Gibsoninkin mukaan. Minulla oli hyvät suunnitelmat sekä Kipelle että Kipille, mutta en sitten jaksanut järjestellä kaikkia esteitä uusiksi, joten vähän suunnittelemattomaksi meni eikä tullut edes sitä hyppytekniikkaa tehtyä. Pahus soikoon.
Gibson teki pujottejua, takanaleikkauksia putkella sekä aata. Aalla oli tosi hyvin vauhtia ja juoksi oikein siististi alas asti. Muutkin menivät ihan hyvin, pujottelussa meinasi välillä oikoa viimeisiä välejä kun palkka oli valmiina, mutta ei muita ongelmia.

Kirva teki kääntymisiä muurilta ja suoraa jossa muuri, pituus vähän vinossa linjassa ja lopussa okseri. Luulen että nämä meidän vaikeat esteet eivät enää pian ole vaikeita! Lisäksi tehtiin pysymistreeniä keinulla, kun vieläkin vähän tuntuu että kontrolli pettää siinä. Niin ja pari pöytää ja vähän keppejä. Hups vain kun tulikin tehtyä paljon. Liikaakin, mutta tällä kertaa sitä ei Kipestä huomannut.
En ymmärrä miksi se fleeceremmi on sen mielestä niin ihana, onhan sillä ennenkin ollut fleeceleluja. Tuo on sellainen vähän normaalia paksumpi ja jämäkämpi, tuliainen Cruft'sista. En voi oikeasti käyttää sitä palkkana, Kirva ravistelee superlelua tavallistakin tarmokkaammin ja hakkaa itseään sillä lukolla kylkiin niin että ulvahtelee kivusta, mutta ei todellakaan suostu irrottamaan. Sain itsekin osani remmimoukarista.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Probably very handy for a bed-wetter

Maanantaina oli vuorossa retki pääkaupunkiseudulle. Aika oiva lomapäivä sielä vietettiinkin. Meri ja Sinni veivät meidät uimaan jonnekin paikkaan minkä nimeä en enää muista. Kirva sai kokeilla Simpan uusia pelastusliivejä, jotka vaikuttivat tosi hyvältä. Mitään ihmeparantumista Kirvan uimiseen ei kuitenkaan tullut, vaikka liiveistä löytyi hieno kelluva vatsakappale ja ties mitä. Ehkä se räpiköinti oli aavistuksen parempaa? Harmillista vain että Kirvan uimiseen ei pienet parannukset oikein riitä.

Tärkeiden asioiden valiokunta.

Uinnin jälkeen ohjelmassa oli herkuttelua Hakunilassa. Avokadot, katkaravut ja halloumi maistuivat paremmin kuin hyvin, ja niitä riitti vielä kotiinkin asti. Lisäksi saimme aikaiseksi varsin epämutakakkumaisen minttusuklaamutakakun jota nautittiin Merin salaisella reseptillä valmistetun mansikkamelban kera. Meidän jatkoilla on yleensä niin hyvät murkinat, että tästä blogista pitää ehkä tehdä ruoka&koirablogi. Oikeastaan haluaisin kyllä laittaa tänne kaikkia musiikkiasioitakin, koska minulla on niin paljon kerrottavaa mutta vain vähän kuuntelijoita. Ja kerta minustakin on hauska lukea blogeja jossa pääsee urkkimaan monia osa-alueita, niin voinhan kuvitella että niin tahtovat muutkin tehdä.

Eilen käytiin Pennalassa epävirallisissa kilpailuissa. Safi teki medimöllien radan. Jotenkin tyhmästi otin sen keskeltä alkusuoraa mukaan, ja sain Sapun sitten suoran päässä olleen aan ohi. En tiedä että miksi en malttanut sinne aan juurelle asti mennä ottamaan vastaan. Puomin kontakti oli aika ruma, mutta ehkä se ei tässä tilanteessa haittaa. Viivi otti Safin huvittelut videollekin.

Kirva teki ykkösten ja kakkoskolmosten radat. Ekalla radalla olin kokeilun vuoksi ottanut Kirvalle leluremmin käyttöön, ja kun kutsuin Kirvaa radalle niin sehän lähtikin päinvastaiseen suuntaan lelulle. Sen jälkeen rata meni mukavasti, ja erityisesti puomin kontakti oli tosi ripeä. Kakkoskolmosten radalla eka rima tippui, mutta suurin ärsytys ja kauhistus oli kun vapautin aan kontaktilta eteen-käskyllä, mitäs hemmettiä?! Kirva kyllä pysyy kontakteilla hyvin vaikka huudahtelen kehuja tms, eli ei lähde mistä tahansa sanasta, mutta tuollainen selkeä käsky oli liikaa. En tajua miten ihmeessä tuli edes mieleeni huutaa eteen ennen jessiä. No Kirva kyllä noudatti käskyä ihan tosi taitavasti, meni kolmen esteen loppusuoran oksereineen valtavan hienosti.

tiistai 26. heinäkuuta 2011

I can do a surface dive in my pyjamas




Mikkeliin vei tiemme sekä lauantaina että sunnuntaina. Ei nyt ihan sujunut, kai sitä pitäisi neljällä radalla onnistua tekemään muutakin kuin kontaktit? Jotenkin sitä ajattee että ohjaamiseen voisi keskittyä kunnolla kun ei tarvitse miettiä niitä kontakteja tms, mutta ei se ilmeiesesti niin mene. No kyllä niistä radoista etsimällä löytää jotakin muutakin hyvää. Esimerkiksi sunnuntaina okseri ei tuottanut ongelmia, pari aloitusta onnistui pakkovalsseilla ihan hyvin ja oikeastaan päällejuoksumaiset kohdatkin onnistuivat perin kelvollisesti.


Tulokset kertovat että viikonlopun saldo oli kolme hylättyä ja yksi nolla. Nolla ei ollut hyvä, mutta osaan nyt iloita siitä silti, koska sijoituimme kolmansiksi ja saimme Voittaja-Wickyn jäljiltä sertinkin. Kirvan eka kiinnitys valionarvoon, hienoa!

Kuvat on ottanut Josefiina Niska Kirvan ensimmäisissä SM-kilpailuissa Torniossa vuonna 2009.
Aika suloinen pieni kisaturisti!

torstai 21. heinäkuuta 2011

Does my coat sweep when I go round a corner?

Kirva treenasi tänään leikkauksia ja kääntymisiä okserilta,  kerran hajosi koko systeemi, mutta muuten oikein hyvin. Lisäksi avokulmaa kepeillä ja jotain pieniä pyörittelyjä hypyillä. Sain tänään jotenkin tosi hyvän tuntuman päälle, en jäänyt turhia hinkkaamaan ja varmistelemaan, vaan menin vain. Kyllä Kiivu hommat hoitaa. Tulisipa jo lauantai  (ei saa tosin toivoa että loma menee nopeasti), tahdon kokeilla osaanko silloinkin ohjata samalla tavalla. Hassua miten joku näin kokonaisvaltainen oivallus iski näin pienessä ja mitättömässä treenissä.

Sinnin kanssa onnistuttiin tekemään kuuden esteen harjoitus heti tokalla yrittämällä. Sen kanssa on perin jännittävää tehdä. Mutta lähdöt toimi tosi hienosti, ja yhdet kepitkin tehtiin. Kyllähän Simppa on tätä tahtia pian ihan etevä agilitykoira.

Sahvi teki samaa kuin Sinni, tosi hyvin tietysti.

Unohtui viimekertaisessa mainita, että pojat olivat ennen reissuani Patrician käsittelyssä. Safilla oli aika pitkä väli edellisestä käynnistä, ja olihan sinne jotakin jumia ehtinyt tulemaan, mutta hyvin hoituivat ja seuraavan kerran voi taas ottaa vähän pidemmän ajan kuluttua. Kirva oli käsittelyssä rennompi kuin aikaisemmin, vaikka rento on vieläkin vähän väärä sana kuvailemaan Kipen hoitokäyttäytymistä. Monenmoista jumia oli silläkin, ja Kirva saakin mennä muutaman viikon kuluttua taas uudestaan.

tiistai 19. heinäkuuta 2011

I can sing Baa Baa Black Sheep in Latin

No niin, takaisin normaaliin. Olin tuossa viikon verran retkellä Kreikassa ja pojat olivat siis hoidossa sen aikaa. Tulin torstaina takaisin ja perjantaina Safi sai tilasyistä mennä vielä viikonlopuksi kotiin vahtimaan lieroja kun Kirva, Wicky ja Lily pakattiin Seinäjoen kuormaan. Kirvalla oli siis supertylsä viikonloppu karsintaturistina, mutta eilen vihdoin pääsi itsekin tekemään. Tehtiin tosi jyrkkiä takanaleikkauksia kepeillä, näihin osaan tarvitsi lelun valmiiksi. Jatkettiin jyrkillä takanaleikkauksilla putkilla, ne menivät ihan hyvin. Rimat oli nyt poikkeuksellisesti kaikki 60cm paitsi eka ja vika 65cm. Hyi!

Tavalliseen tapaan isojen kisojen jälkeen tuli taas iso treeni-into, ja vielä suurempi kisainnostus. Onneksi ensi viikonloppuna kilpaillaan Mikkelissä molemmat päivät. Janakkalaankin ilmoitin seuraavalle viikonlopulle kun oli sopivasti lahjakortteja.

Lahjakorteista tulikin mieleeni, että taitaa kestää vielä tovi ennen kuin Kirva pääsee syömään jotain muuta kuin Royal Caninia. Täytin eilen ruokatynnyrit, ja palkintomurkinaa jäi vielä vajaa 15kg. Lisäksi lahjakortteja on tosiaan vähän yli 30 kilon edestä. Kirva on saanut noita lahjakortteja agilitykilpailuista ja Comte ja Safi voittivat kilotolkulla nappulaa erikoisnäyttelystä. No, syötellään nuo ja sitten Kippe saa vaihdoksen toisaalle.

Sinni tuli eilen hoitoon, joten tämä viikko vietetään varsin pannonialaisessa seurassa.

tiistai 5. heinäkuuta 2011

You better run, better run, faster than my bullet

Aamusta mentiin treenaamaan Merin ja Sinnin kanssa. Merillä oli oikein hyvä harjoitus mielessään. Tänään kaikilla koirilla oli teemana (pitkä!)suora, ja suoralla irtoaminen putkiin ja hypyille.
Kirva oli varsin taitava. Safi ja Sinni kokivat helpommaksi ja mielekkäämmäksi poiketa jonnekin sivuraiteille huutamaan, mutta saatiin niillekin sitten hienoja onnistumisia.
Kirvan hypyt olivat vaihtelevasti 40-60cm (perussarja 20cm). Radalla oli myös muuria ja rengasta, joten hyvin hyppykylläiset treenit. Raaskin näin viileämällä edes vähän enemmän hypyyttää.

Kotimatkalla poikettiin vielä Mäntsälässä epiksissä, yleensä kun olen illat töissä niin nyt oli oikein hauskaa päästä mukaan. Tehtiin kilpailevien rata kaksi kertaa, molemmilla radoilla tippui yksi rima, eri kohdissa kylläkin. Muuten aika hyvä, ekalla radalla levähti yksi kaarros, mutta tokalla radalla sain sen korjattua ja aikakin parani noin sekunnin verran. Lähdössä uskalsi nyt oikein kunnolla härnätä, kyllähän se siellä etenkin ekalla kierroksella aika lämpöisenä kävi, mutta ei se mihinkään lähde. Keinuun täytyy kyllä kiinnittää huomiota, pelkään että tilanne pääsee livahtamaan hallinnastani.
Tokan radan jälkeen Kirva oli jäähdyttelylenkillä aika poikki, melko rankka päivä. Vitosella sijoituttiin muuten kolmansiksi, tokaksi tuli Saga-kroati, hauskaa!

Kyllä treenipäivä on viikon paras päivä!

Tässä Safin ja Merin taannoista yhteistyötä. Tässä vaiheessa Safi oli jo mennyt tuonne putkeen aika monta kertaa...

Lisää!

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Les temps sont durs pour les rêveurs

Hieno keinu tulossa!

Eilen oli aika kamalat olosuhteet kilpailla Varkaudessa, fiksumpi olisi varmaan jättänyt väliin.
Hyvin Kirva ja Safi kuitenkin päivän jaksoivat, vaikka rääkkäykseksihän tuota voisi luonnehtia.
Ekalta radalta saatiin niinkin komea potti kuin 18 ja jotain. Siinä taisi olla rima ja pari keppisähläystä (ei huolestuta, ihan omaa tyhmyyttä).
Toka rata olikin sitten vain kaksi estettä pitkä. Lähti puomilta ennen lupaa.
Hyppärillä tungin itseäni liian lähelle putken ulostuloa ja Kirva sinkosi keppien sijasta n. 10m päässä olevalle hypylle. Otin uudestaan putken kautta, ja kun maltoin jäädä kauemmas katselemaan niin hyvinhän tuo sujui.

Tänään Mikkelissä oli paljon miellyttävämpää. Olin paikalla jo 07:15 joten sain auton niinkin hyvin varjoon että sitä riitti ihan siihen asti kuin lähdettiin. Lisäksi kisapaikan vieressä ollut joki/puro oli ihan verraton.
Eka rata meni hyvin! Yksi rima sieltä tuli, ja lopusta kaksi kieltoa. Lisäksi puomille meni vinossa, mutta lopputuloksissa oli vain 15, että en tiedä saatiinko muka vain yksi kielto, vai puomin ylösmeno riman lisäksi. Ei pitäisi olla niin hemmetin vietävissä, tein muita katseltuani Kirvan kanssa lopun takaaleikkauksen ihan tyhmästi, vaikka olisi pitänyt ymmärtää että ei Kippe tuollaisissa tilanteissa mihinkään lähde kaarrattamaan.

Toka rata oli tosi helppo. Saatiinkin siitä nolla, sijoituksella 6/60. Tehtiin hyvät ja maltilliset kontaktit, tahdoin taas tilanteen herraksi eilisen jälkeen. Ja taas jaksan iloita siitä, että hikisen viikonlopun viimeinen rata, eikä yhtään rimaa alas. Loisto Kiiva!

Kolmen viikon päästä vasta seuraaviin kisoihin. No, niitä odotellessa nautitaan lomasta! Vielä kun saisi puuhattua aidan tuohon pikkuiseen pihaani niin johan kelpaisi.

perjantai 1. heinäkuuta 2011

How to hang a Warhol

Tiistaina viimeiset Helenan treenit tältä erää. Tälläistä rataa tehtiin ja aika hyvin meni. Kirva kääntyi kymppiputkelta tavattoman hienosti. Ei tuommoinen oikein kannusta vieläkään opettamaan putkijarrutusta.

Keskiviikkona oli PAWin treenit. Radalla oli hauska ja hieman haasteellinen kepeillemeno, joka onnistui ensiyrittämällä. Safi meni Merin kanssa, ja ei ihan onnistunut edes helpotettuna, kepit ei ihan kuulu Sahvin osaamisalueeseen. Oli ihan loistotreenit! Tehtiin kyllä 40cm hypyillä kun oli niin kuuma. Jos olisin arvannut että selvitään radasta jankkaamatta, niin olisi voinut tietty mennä korkeammillakin. Treenien jälkeen vähän herkuteltiin luokkanousun kunniaksi.


Eilinen ja tämä päivä ollaan kerätty voimia viikonlopun kisoihin. Onnekkaasti tosin maksit aloittavat sunnuntaina Mikkelissä heti kahdeksalta, joten kuumaa ei tarvitse pelätä. Huomisesta kun vaan selvittäisiin.

PS. Sain tänään huudettua pojat jäniksen perästä, mahtavaa!